Perinteinen kelipäivitys tähän alkuun, täällä sataa räntää! Tosin nyt iltaa kohden näyttäis muuttuvan vesisateeksi. Lumi jäi hetkellisesti maahan, joten on jännän talvisen näköistä :) Onneksi vaihdettiin juuri eilen talvirenkaat kun katselin säätiedotuksia. Parempi ottaa varman päälle kun liukastella sitten suvikumeilla.
Tiistaina paistoi vielä ihanasti aurinko ja keli oli suhteellisen tyynikin. Mentiin tallikaverin kanssa maastoilemaan ja nauttimaan ihanasta säästä. Metsästäjät tulivat juuri poispäin kun olimme lähdössä maastoon joten uskalsimme mennä sinne suuntaan. Koiran haukuntaa tosin kuulimme vielä jostain kauempaa.
Alkuun mentiin vain käyntiä kun tiet olivat kovia. Naatiskeltiin vaan :) Oli kiva nähdä taas uusia maisemia, ja nättiä oli. Joka nurkalla hevosia, taitaa ylöjärvi olla oikein hevoskunta. Vapise ypäjä! Tosin kyllä niitä talleja on paljon kangasalla ja lempäälässäkin päin. Kiva kun on mistä valita. Monella on hevoset omassa pihassakin. Itsekin siitä aina ajoittain haaveilen, mutta sitten iskee todellisuus. Mihin sitä sitten voisi ikinä lähteä ja kuinka kalliiksi kaikki sitten tulisi. Jonkinlainen pihatto olisi hieno, silloin ei niin minuutilleen tarvitsisi hevosista huolehtia, varsinkin jos olisi vapaa heinä. Ja tietysti sitten tarvitsisi olla ainakin kaksi hevosta... Jajajaja mitä vielä, eli jos nyt en lottomiljonääriksi tule, turha haaveillakaan :D
Takaisin lenkkiin, kävelimme siis alkuun pitkän matkan. Erään kuuluisuuden talon pihasta ryntäsikin jalkoihin haukkumaan koira! No tästähän Vilson riemastui oikein ja heitti valtavan pukin koiraa kohti. Onneksi ei osunut meinaan olisi ollut kyllä entinen koira se.. Hui! Ja onneksi Vilson heitti vain yhden noin ison pukin, muuten olisi ollut kyydissä pitelemistä. Noin iso hevonen kun tommosia caprioleja esittää, niin sillon mennään eikä meinata :D
Onneksi koira häipyi vähin äänin paikalta eikä enää takaisintullessa näkynyt missään.
Talon jälkeen käännyttiin pienemmälle tielle joka pieneni vielä metsäautotieksi. Sitten otettiinkin ensin ravia ja sitten laukkaa. Ja sitten mentiin! Ensimmäisen pätkän otin rauhallisemmin tunnustellakseni että Vilson antaa kiinni varmasti, mutta seuraavalla annoin Vilsonin mennä ihan miten itse halusi. Ja sehän halusi!
Aivan mahtava fiilis isolla hevosella mennä niin lujaa kun kintuista lähtee! Ja pelkäämättä sekoiluja kuten pukkeja tai ryöstämistä. Mentiin aina pätkä laukkaa ja sitten pätkä käyntiä ja taas laukkaa. Tämäkin oli hyvä asia kontrollin kannalta. Tie päättyi kääntöpaikkaan ja otettiin vähän pitempi pätkä käyntiä takaisinpäin, että hevoset tasasivat hengitystä.
Takaisinpäin otettiin vielä pari laukkavetoa. Tunsin jo että Vilson meni neliä kun laukan tahti muuttui! Eli lujaa mentiin. Pidin pientä eroa edellämeijään niin ei saatu kiviä naamalle.
Aivan mahtava fiilis jäi tosta! Tuli ihan mieleen kun ruovedellä laukattiin Tuukan maastotunneilla aivan hanaa. Tuukka vain huusi, että nyt mennään ja sitten mentiin :D Kamun kanssa on menty lujaa, mutta pukittelu on vähän hillinnyt menemistä. Nyt taas alan muistamaan mitä ihanaa laukkaamisessa on :)
Hevoset olivat vähän täpinöissään laukkojen jälkeen, mutta kun pysähdyin potkimaan kakkoja tiensivuun molemmat rauhottuivat ja matka jatkui taas normaaliin tapaan rauhallista käyntiä. Siis jatkui heti kun pääsin takaisin selkään! Olen mennyt Vilsonille joka kerta korokkeelta selkään ja nyt kun pitikin ilman päästä niin joo-o morjens. Jalustin roikkuu jossain mun rinnan korkeudella... Jalan sain siihen nostettua, mutta muutaman yrityksen jälkeen ihan turha toivo päästä selkään laskematta jalustinta. Ei vaan pääse! Kyllä ennen olen päässyt isojenkin hevosten selkään vaivatta. Pakko harjoitella kyllä, aika noloa jos ei selkään pääse :D Laskin siis jalustinta muutaman reijän ja sitten ei ollut ongelmaa.
Takaisin käveltiin rauhallisesti ja ihaltiin taas maisemia ja juteltiin mukavia. Ihana lenkki kaikinpuolin. Matkaa tuli noin 15km ja aikaa meni 2 tuntia kun jouduttiin kovien pohjien takia kävelemään suurin osa.
Tänään sitten räntäsateesta huolimatta päätin mennä kentälle, kun edellinen kerta meni niin huonosti. Otin alkuun ihan rauhallisesti vähän tutkaillen tuleeko tilsoja ja onko kenttä kovin upottava tai liukas. Harjoteltiin suoruutta lävistäjillä. Suoraan ratsastaminen on kyllä kanssa vaikeaa. Nyt näin hyvin lumesta miten meni ja aika kivasti Vilson pysyi suoralla linjalla. Välillä pientä kiemurtelua mutta yritin itse istua mahdollisimman rauhassa ja keskellä ja korjata heti jos punkee etu tai takapäätä johonkin suuntaan. Sitten otin paljon erikokoisia ympyröitä, ihan rauhassa yritin keskittyä asetukseen ja rungon taipumiseen. Vilson oli aika hitaalla päällä, mutta silti vastasi kivasti pohkeisiin, joten en lähtenyt vaatimaan kovasti vauhtia vaan keskityttiin enemmän tarkkuuteen. Muutenkin nyt oli haussa onnistumisia eikä "vääntöä".
Ravien jälkeen otin väistöjä käynnissä molempiin suuntiin. Tässä onglemana on oma asento, vaikka kuinka yritän niin väännyn selässä ihme mutkalle ja könötän siellä miten sattuu. Omasta venkoilusta huolimatta Vilson väisti ihan siististi kumpaankin suuntaan. Käännyin päädystä uran sisäpuolelle ja väistätin siitä loivasti uralle, uralla nostin ravin ja menin pääty-ympyrän, suoralla temponlisäyksen ja päädyssä takaisin käyntiin ja sama uudestaan. Kun käynnissä oli menty muutama kerta otin väistöt ravissa samaan tapaan. Ravissa meni ehkä hitusen paremmin, en ehkä ehdi itse venkoilla selässä niin paljon kun ravissa väistö menee nopeammin :D
Väistöjen jälkeen otin vielä laukkaa muutamia nostoja molempiin suuntiin. Ensin sain protestipukin, mutta sitten laukat nousivat kivasti ja pysyivät ihan ok yllä. Laukattiin suorat urat ja aina toinen pääty erittäin loivaa kaarta kentän kunnon vuoksi. Kivasti meni sekin!
Loppuun vielä ravissa muutama ympyrä ja siinäpä se. Meni siis ihan erilailla kun viimeksi, olin itsekin nyt keskittyneempi ja varsinkin omaan asentoon pyrin keskittymään kunnolla. Kyllä reidet ja lonkat huutaa armoa kun Tommosen pyödän päällä yrittää saada pohkeen oikealle kohdalleen ja pysymään siellä :D
Oltiin molemmat taas läpimärkiä ja Vilson saikin jäädä sisälle loimitettuna mutustelemaan heiniä. Oli oikein tyytyväisen oloinen ja minä myös! Jee jee :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti