Kuolaimet!

Päätin nyt sitten samantien tänään alottaa kuolainten totutuksen kun kuolaimet mulla jo valmiina olikin. Sprengerin suora kumikuolain nyt ensimmäisenä. 
Eipä ollut mikään yllätys kun Kamu ei edes avannut suutansa kuolaimia varten, sain kammeta sen sormella väkisin auki. Sitten alkoikin hullu mässytys ja kieli samantien suupielestä ulos. Pitää ottaa seuraavalla kerralla videota siitä niin tekin näette miten Kamu muuttuu ihan erilaiseksi kuolaimet suussaan. 
Se oli niin vattuuntuneen näköinen ja oloinen, että päätin etten menekään kentälle vaan maastoon vähän reippailemaan, josko siellä unohtuisi ne kamalat kuolaimetkin kun on muuta ihmeteltävää. Maastossa ei myöskään tarvitse olla ohjat tuntumalla melkein ollenkaan.


Noh... Kyllähän se lenkki siinä meni muuten samanlailla kun yleensäkin, mutta Kamu vaan ei hellittänyt suun mussutusta hetkeksikään. Se myös repi koko ajan ohjia, vaikka annoin kulkea pitkin ohjin. Ravipätkillä se ihan alkuun tuntui hetkeksi olevan rauhallisempi suustaan, mutta lenkin loppua kohden ravipätkillä alkoi heittelemään päätään ja narskuttamaan hampaitaan. Viimeisellä pätkällä koitin ottaa ihan millin parempaa tuntumaa suuhun ja sada Kamua vähän laskemaan kaulaansa, meni muutaman askeleen ihan ok ja askelkin piteni kunnes se tempaisi taas ohjat käsistäni ja heitteli päätään.


Takaisin käveltiin välillä pientareita myöden kun Kamu haahuili tien reunasta reunaan, keskittyminen niin täysin kuolaimissa ettei katsonut siis edes eteensä. Loppumatkan se kyllä venytti päätänsä alas, mutta ei siitä mitään iloa ollut kun pää oli koko ajan vinossa oikealle ja kieli ulkona vasemmasta suupielestä. 


Joudun tulemaan yhdessä vaiheessa kesken lenkkiä kokonaan alas kun Kamulta tuli suusta verta. Se oli saanut sillä kamalalla riehumisellaan huuleensa haavan, se oli onneksi pieni eikä enää tallille tullessa vuotanut ollenkaan. 


Että mitäs tohon nyt sanois, hohhoijakkaa!! Tästä urakasta tulee pitkä...................

Hammashoito

Tänään oli sitten vihdoin se kauan odotettu perusteellinen hammashoito ja suu katsottiin läpi muutenkin. Meillä on tähän asti käynyt eräs paikallinen eläinlääkäri, joka on tutkimuksissaan joskus melko nopea ;) Vaikka mukava lääkäri onkin niin hoitotoimenpiteet sujuu välillä melkein epäilyttävänkin nopeasti. Joten nyt kun oli mahdollisuus päästä tämmösen eläinlääkärin hoitoon joka raspaa rauhotuksessa ja tutkii suun kunnolla niin olin todella innoissani!
Kamullahan on ongelmia kuolainten kanssa, olen varmaan asiasta ennenkin kertonut, mutta kertaanpa nyt vielä. Se ei halua ottaa kuolaimia ensinnäkään suuhunsa, kuolaimettomiin se työntää päänsä itse. Kun kuolaimet menevät suuhun, alkaa tajuton mälväys, mässytys ja jauhaminen. Se siis oikein puree kuolainta palasiksi. Kieli myös vetää kauheeta rallia ja roikkuu suupielestä. 
Kokeilin sillä alkuun ratsastaa kuolaimella, koska sillä niitä oli ennen kuitenkin käytetty. Meillä oli kuitenkin muita tärkeämpiä ratkaistavia käytösongelmia ensin, joten ostin suosiolla sille hackamoret. Niillä mentiin pari vuotta ja viime talvena hankin lisäksi kukkahackamoret kun tavalliset on joihinkin tilanteisiin liian vahvat ja Kamu rullailee muutenkin helposti kaulaansa.


Nyt kun Kamulla ratsastus sujuu jo ilman muita isompia ongelmia, olen päättänyt, että otetaan kuolametkin takaisin käyttöön. Oli kuitenkin tärkeää varmistaa, ettei Kamun suussa ole jotain rakenteellista vikaa, sudenhampaita tms joka voisi aihetuttaa epämukavuutta tai kipua.


Kamu rauhoitettiin ja se alkoikin melkein heti nukahtaa. Päähän laitettiin suunavaaja ja lääkäri tutki käsin hampaat, toiselta puolelta löytyi aika paljon piikkejä, mutta ei kuulemma keskivertoa enempää. Sain itsekin tunnustella hampaita ja kyllähän ne poskihampaiden reunat aika ikäviltä varmasti poskea vasten tuntuvat :/ Suu huuhdeltiin ja pää nostettiin tuen päälle. 
Lääkäri tutki vielä paremmassa asennossa suun tarkasti läpi, kaikki hampaat olivat normaalit ja rivit tasaiset, suussa ei siis mitään outoa. Hampaat raspattiin sähköraspilla ja Kamu oli kyllä rauhotuksesta huolimatta asiasta melko tyytymätön, se koko ajan vänkläsi suutaan vähän joka suuntaan, kolisutteli suunavaajaa ja pyöritti kieltänsä. Pari kertaa se yritti vetää päätänsäkin pois.
Tästä käytöksestäkin lääkäri päätteli, että Kamu vaan ei välttämättä oikein tykkää asioista suussansa :D Harvempi kuulemma noin paljon vellaa. 


Sain vielä tunnustella itsekin hampaat lopuksi ja eron kyllä tunsi selvästi. Otettiin pää alas tuelta, suunavaaja pois ja katsottiin vielä etuhampaat. Kamulla oli "seitsemän vuoden koukku" vasemmalla edessä alhaalla kulmahampaassa ja se raspattiin vielä pois. Alaetuhampaiden välit ovat normaalia suuremmat ja niihin olikin ruohoa jäänyt väliin joka myös ronkittiin pois. Ei kuitenkaan mitään pahaa hajua eikä tulehdusta sielläkään. Puolivuosittainen raspaus riittää ja aion kyllä tätä lääkäriä käyttää jatkossakin jos vain mahdollista.


Kamu pääsi sitten karsinaan nukkumaan rauhotusta pois. 
Yhteenveto hommalle. Suussa ei mitään omistuista tai kuolainten käyttöä estävää, kielen kanssa leikkiminen, narskutus, mussutus jne luultavasti vaan paha tapa, tullut joskus stressistä ja nyt jatkaa sitä opittua käytöstä, stressin voi laukasta sitten ihan vaan ne pelkät kuolaimet. Huomenna voi jo ratsastaa normaalisti ja kuolaimet voi sitten ottaa takaisin käyttöön ihan vapaasti. 
Ei kuolamettomilla menossakaan tietysti mitään vikaa ole ja aion varmasti käyttää niitä jatkossakin, eihän sitä nyt edes vielä tiedä oppiiko Kamu pitämään kuolaimia ikinä nätisti suussaan, ainakaan se ei mikään nopea prosessi tule olemaan. 

2010

Lomailua II

Edelleen siis lomaillaan, Kamulta on lähtenyt taas toinen etukenkä. En kyllä ymmärrä miksi ne yhtäkkiä on alkaneet tippumaan, ehkäpä kengittäjässä vika? No se asia korjaantuu itsestään kun laitumella käy eri kengittäjä laittamassa ja sitten kun lähdetään uuteen talliin laitumelta vaihtuu taas kengittäjä. Siinä on ihan lähistöllä erään kengityspalveluja tarjoavan oma talli niin voin käydä siellä kengityttämässä sitten aina. Tulevassa tallipaikassa kun ei oikein tasaista lämmintä kengitystilaa muutenkaan ole niin on hyvä kun voi sitten kävellä kengittäjän luokse :)
Muuten ei kengän puuttuminen haittaisi, mutta nyt heiluvat takakengätkin niin ajattelin josko ne pysyisi kiinni viikonloppuun asti kun saadaan uudet popot alle. Kävelyä siis mennään nyt ja lyhyellä kävelyllä kävin tänäänkin taluttaen.
Olin nerokkaasti katsonut ell ajan väärin, eli se tuleekin tallille vasta ens keskiviikkona eikä tänään :D Ei oo eka kerta kun sekoilen päivissä, pitää ottaa taas päivyri käyttöön että pysyn asioissa ajan tasalla vähän paremmin.


Tämmöstä siis tänään, otin kuitenkin muutaman kuvan päivän piristykseksi :)

Lomailua

Blogissakin on nyt vähän hiljaista, Kamu on saanut lomailla muutaman päivän kokonaan kun en ole itse sattuneista syistä päässyt sitä liikuttamaan. Tänäänkin ehdin vain käymään harjaamassa sen ja tarkistamassa että kaikki on ok.
Kamu tuli jo heti ensimmäisestä vihellyksestä portille ja ilmeisen tyytyväisenä lähti harjailtavaksi. Taitaa poika haluta vähän taas maastoilemaan tai muuten liikkumaan. Aika erikoista, Kamu kun yleensä on se vähän nihkeempi osapuoli sen suhteen :D Harmittikin sitten mielettömästi kun en ehtinyt lenkille sen kanssa.
Harjasin kuitenkin pitkään ja hartaasti joka kohdan monella eri harjalla. Se olikin selvästi taas käynyt laitumen mutaisimmassa kohdassa pyörimässä :D No, hyvähän se vaan on että hankkii omaa ötökkäsuojaa silloin kun ihmiset eivät sitä ole lisäilemässä.
Ötökänpuremia ei uusia ollut ilmestynyt, tosin eilen olikin sateinen päivä ja tänään todella tuulista joten ötökätkin varmaan ovat nyt hevoset jättäneet rauhaan. Turpaansa se oli jostain onnistunut saamaan haavan, se oli aika tuore ja vielä ympäriltä hieman turvoksissa, onneksi ei kuitenkaan mikään paha. En ymmärrä miten se aina saa päähänsä jotain klohmuja ympäri vuoden, kesäaikaan taas naarmuja yms tulee sitten vähän joka paikkaan. Honkkeli otus! :D
Cothivettiä vaan ei sille sen kummempaa voinut tehdä, onneksi ei ihan turparemmin kohdalla ollut vaan hieman ylempänä.

Kännykkäkameran kuva

Huomenna on Heidin tallipäivä ja sitten keskiviikkona onkin Kamun hammashuolto. Se on raspattu perinteisesti melko suurpiirteiseen tapaan meidän vaki ell puolesta, mutta tällä tallilla käy hammashuoltoon ja suujuttuihin paremmin perehtynyt ell joka rauhottaa kaikki hevoset raspaukseen ja tutkii suun kunnolla. Odotan siis erittäin suurella mielenkiinnolla löytyykö Kamun suusta mitään erikoista sieltä jostain peremmältä mitä perinteisessä raspauksessa ei ole huomattu. Olisi mahdollinen selitys sille, ettei Kamu hyväksy tai halua kuolainta ollenkaan edes suuhunsa. Jos mitään erityistä ei löydy mikä kuolainten käytön sillä estää, niin me aletaan sitten vain sinnikkäästi totuttamaan sitä kuolaimilla menoon.
Ei sillä että kuolaimettomissa olisi mitään vikaa, mutta kyllä silti haluan perinteiselläkin suitsituksella joskus päästä ratsastamaan. Meillä on suora kumikuolain jo odottamassa :)

Lämmintä!

Ihanaa keliä ollut, vihdoin tuntuu kunnon kesältä! Kumpupilviä tuolla nytkin näkyy, mutta nehän kuuluu kesään, samoin kun pienet sadekuurot. Kunhan lämpötila pysyy yli 15 asteessa niin voi jo sanoa kesäksi :)


Oltiin keskiviikkona Heidin kanssa tallilla yhdessä, Heidi ratsasti kun itsellä jäi niin huonot fiilikset maanantaisesta kenttäsessiosta. Halusin nähdä miten Kamu Heidillä menee, kun yleensä Heidi saa sen todella rennoksi. Ja niinhän se sitten menikin :)
Alkuun Kamu tarjosi pelkkää passia ravin sijasta ja kyttäili kentän päätyä, mutta kieli ei tullut kertaakaan esiin eikä hampaat narskuneet. Tällä kertaa ei ollut hoitopaikallakaan mitään ylimääräistä hälinää, viimeksi siinä oli mies saahamassa jotain juttuja ja rymisteli vieressä joten Kamu oli ehkä siitäkin silloin jo ennen kentälle menoa jännittynyt.
Mutta varmasti hyvällä ratsastajalla on aika paljon vaikutusta asiaan :))
Heidi meni paljon perusjuttuja ja kaarevia uria, ravisiirtymisiä jotta passivaihe unohtuisi ja loppua kohden Kamu ei enää tarjonnut yhtään passia raviin siirtymisissä.


Napsin vähän kuvia, mutta käytössä oli tänään mun huono pokkari ja kuvat sen mukaisia. 
Otin myös videota ja sain kasaan ihan kivan koosteen. Lopussa Heidi otti vielä laukannostot molempiin suuntiin, vasempaan meni vähän plörinäksi kun kentälle oli tulossa toinen hevonen jota Kamu tietysti alkoi kyttäämään.

Kamu ei hionnut juuri ollenkaan muualta kuin satulan alta kun oli niin kevyt treeni. Huuhtelin sen sienellä ulkona, kylmättiin jalat patjoilla ja suihkin reilusti öttimyrkkyä koko hevoseen. Muutama paarman purema siinä jo oli joten kyllä niitäkin sitten liikenteessä valitettavasti on, suihkin cothivettiä pariin avonaiseen puremaan. Kiva päivä jälleen kerran :)

Kenttäpäivä tai siis sen yritys

Ajattelin mennä tänään kunnolla kentällä tai ainakin ratsastaa Kamun läpi ravissa. Ja ehkä myös laukassa tilanteen mukaan, Jo heti alkuun se oli todella säpsynä kun kiersimme pienen alkulämmitelylenkinn tietä pitkin. Kun menimme kentälle se oli alkuun käynnissä todella kiva ja hyvin kuulolla. Otin käynti-seis siirtymisiä ja voltteja molempiin suuntiin.
Sitten kun otin ravia se heitti samantien kielen ulos ja alkoi narskuttaa hampaitaan. Se myös kyttäsi koko ajan kentän toista päätyä jossa on joku traktorin perässä vedettävä härpäke yms tavaraa, ja asiaa ei helpottanut yhtään että se pelästyi siellä kauempana pusikon takana kävelevää ihmistä.
Otin takaisin käyntiin ja annoin pitkät ohjat ja yritin kohta uudelleen, mutta alun hyvä fiilis oli mennyttä ja nyt Kamu pelleili kielellään ja narskutti jo käynnissäkin.
Kokeilin sitten vielä josko se rentoutuisi vähän töitä tekemällä, menin ravissa ihan helppoja kaarevia teitä ja ympyröitä molempiin suuntiin. Kyttäys väheni hieman, mutta narskutus vaan paheni ja lopulta Kamu veti jo pää kenossa vaikka annoin pitkät ohjat. Luovutin koko homman koska tommosessa ratsastuksessa ei ole mitään järkeä eikä mitään hyötyä hevosellekaan kipittää lyhyin askelin jäykkänä..
Laitoin Kamun vielä juoksemaan muutaman kierroksen ravia ja laukkaa irtona niin että näin ettei se ainakaan mitään paikkaa aro tms mistä käytös voisi johtua. Luulen, että nyt oli vaan niin jännittävää olla kentällä että sillä palautui vanhat pahat tavat mieleen. Jotain stressinpoistoa kai se on en tiedä mitä sen päässä liikkuu. Vapaana ollessaan se tuijotti koko ajan tiukasti kentän toiseen päätyyn joten epäilen että sitä vain pelotti. Muutenkin oli niin säpsynä tänään, ehkä nää välipäivätkin vaikuttaa taas.
Huomenna juoksutan sen kunnolla kentällä ja annan sen itse tutustua paikkaan niin katsotaan josko menisi sitten vähän paremmin ratsastuskin.

Me ollaan niin ihkuja että mätsää huopa ja huppukin ;)

Kamu ja sen kesänainen

Suola maistuu

Takaisn turvassa laitumella :)

maastolenksa

Käytiin taas tutustumassa hevosreittiin, ajattelin ensin mennä kentällä, mutta ei näin nättinä päivänä viitti hiki päässä koulua vääntää kun maastot on mitä mahtavimmat!
Tällä kertaa jatkettiin reittiä suoraan eteenpäin siitä mistä viimeksi käännyttiin sivutielle. Reitillä on paljon ylä- ja alamäkiä ja ne on hyvää treeniä Kamulle kun lihasta saisi reippaasti tulla takapäähän, tai oikeastaan molempiin päihin lisää. Ainoa vaan, että Kamun alamäen laskeutumistyyli on yleensä täysillä. Se on alusta asti lompsinut alamäet miten sattuu välittämättä miten ratsastaja keikkuu selässä tai meinataanko mennä kuperkeikalla ympäri. Nyt yritän tosissani opettaa sitä laskeutumaan vähän hitaampaa ja pää vähän ylempänä. Pysyisi tasapaino paremmin eikä meno tuntuisi selkään niin karseelle.


Tänään oli aika paljon kyttäämistä pusikoissa, reitin varrella menee paljon pikku puroja jotka on myös aika jänniä. Ravaaminen oli siis tänään melkosta kipitystä, pitkistä askeleista ja rentoudesta sain vain haaveilla. Kamu ei kuitenkaan painanut ohjille, lähinnä vaan jännitti uusia maisemia. Ja mitä kauemmas laitumesta mentiin, sitä levottomammaksi askelkin kävi.
Käytiin aivan tien päässä asti jossa on kääntöpaikka. sitten poikettiin vielä yhdelle sivutielle takaisinpäin tullessa ihan uteliaisuuden vuoksi. Ei kuitenkaan menty sitä loppuun asti, sillä se tuntui myös jatkuvan aika pitkälle vaikka ravailtiin siitä osa, enkä vielä loppupäätä nähnyt.


Kamu käveli reippasti takaisinpäin, mutta pysyi nätisti käynnissä. Kierrettiin vielä yksi ylimääräinen lenksa tien toisella puolella olevien laitumien kautta ja tultiin takaisin tallille eri suunnasta. 


Kaikesta jännittävästä huolimatta Kamu oli oikein nätisti eikä säpsyillyt vaikka kyttäilikin asioita. Pari kertaa mennessä pysähdyttiin katsomaan jotain pelottavaa ja pari kertaa se kokeili josko voisi vaivihkaa vaihtaa suuntaa takaisinpäin. Kiltisti kuitenkin jatkoi menosuuntaan kun pyysin.


Lenkin jälkeen laitoin kylmäpatjat jalkaan ja pyyhin hionneet kohdat sienellä. Laitoin ihan lämpöstä vettä, mutta Kamu ei siltikään tykkää siitä. Aina kun vesi osuu selän päälle se yrittää väistää alta pois. Sitten kun olen pessyt se on kuitenkin erittäin tyytyväinen, että pölhö mikä pölhö.
Kamu on kivasti saanut jo viikossa pyöreyttä. Pitää lisätä pikkasen liikuntaa että ei ihan kamalaks läskiksi kuitenkaan itseänsä söisi, tai siellä olisi edes lihakset sitten jossain alla :D

Pötikkä :DD

Varusteista asiaa

Tai siis oikeammin kypäristä :)
Koska eilen saapui postissa mulle uusi kypärä, käyttämätön käytetty = sovitettu hkm merkkinen perus kypärä. Mielestäni ihan jämptin näköinen vehje ja sopii mun päähän erittäin hyvin.
Vaihdoin sen tarpeettomiin hevostavaroihin ja pääsin kertaheitolla eroon lopuista myytävistä kamppeista! Kätevää!
Uusi kypärä siis miellyttää omaa silmää, entiset kypärätkin ovat lähestulkoon samannäköisiä :D Värimaailma on ainakin kaikissa sama.
Saa kommentoida kiinnostaako tämänkaltaiset postaukset? Voisin tehdä muistakin varusteista esittelyjä jossain vaiheessa.


Tässä uusi kypärä.

Tässä edellinen, gpa titium, ollut käytössä kolmisen vuotta. Kiva kypärä, puoli kokoa vaan mulle liian pieni näillä hiuksilla (rastat). Tää on kokoa 57 1/2 ja muut kypärät on 58. Vähän ryönäsessä kunnossa kun joku riiviöhevonen sen heitti mutaan :D

Viimeisenä todella vanha euro-lite, kiva kypärä myös, ehkä hieman väärän mallinen mun päähäni. Oli kovassa käytössä todella pitkään, nykyäänkin joskus talvisin olen laittanut päähän jos tarvitsen pipoa, tänne alle kun mahtuu koska eräs Nana koira söi siitä sisuksia joskus :D Toivon mukaan tonne hkm kypärään mahtuis edes joku kypärämyssy alle, kun tuolla euro-litella on tiputtu muutaman kerran aika kovaa ja siinä on todisteena monttu kypärässä.. En siis oikein enää sen suojaavuuteen niin luota. Roskiskamaa siis!

Tässä näkyy tuo euro-liten monttu ja nakerreltu sisus. Aika monta kertaa olen tippunut pää edellä ja ainakin kerran olen saanut kaviosta kypärään. En todellakaan mene edes piruuttani ilman kypärää selkään, olen meinaan tippunut muutaman kerran myös täysin yllättäen kun hevonen on esim alku- tai loppukäyntien aikana pelästynyt jotain, pukittanut tai tehnyt sivuloikan ja mulla on ollut ohjat pitkänä. Suosittelen lämpimästi hyvän kypärän käyttöä kaikille muillekin!

Tänään kävin laitumella vain tarkistamassa Kamun, harjasin sitä pitkään, yritin hinkuttaa viimesiä talvikarvoja pois, Kyllä sitä vielä muutama nöyhtä on jäljellä hinkutuksesta huolimatta :)

Keli on vähän epävakaista mutta ei tuntunut kovin viileältä ja Kamu näytti niin tyytyväiseltä etten edelleenkään viitsinyt sitä sadeloimea pukea. Huomisesta lähtien on luvattu kevyttä kelien lämpenemistä joten josko saatais ne kunnon kesäkelit taas takaisin! 

Tässä pari kuvaa tältä päivältä, kuvat on kännykkälaatua.

otsikko

Kävin tänään ratsastamassa Kamu ekaa kertaa tuolla laidunpaikassa. Piti jo eilen käydä, mutta oli niin huono keli että ajattelin ekan ratsastuksen sujuvan vähän paremmin vähemmällä tuulella. Kamu antoi tänään kiltisti kiinni, tosin ei kyllä askeltakaan kävellyt mua vastaan vaan sain mennä sen melkein laitumen perältä asti hakemaan. Leipää oli tällä kertaa taskut täynnä varmuuden vuoksi :D 
Vähän jännitti alkuun kaikki ja muitakin hevosia kulki hoitopaikalla niin Kamun piti alkuun pyöriä ja hyöriä ennenkun tajusi ettei ole yksin jäämässä mihinkään ja rauhottui suht omaksi itsekseen.

Kamu hoitopaikalla

Kävin tutustuttamassa Kamua lähes pihasta lähtevään ratsastulenkkiin, käytiin yhden tien päässä kääntymässä ja palattiin takasin. Otettiin matkalla pari ravipätkääkin ja Kamu oli hyvin kuulolla. Kun mentiin pidemmälle se vähän alkoi venkoilemaan ja kokeili josko saisi kääntyä takaisin, mutta en tietenkään antanut niin lenkki jatkui loppuun asti kunnialla. Takaisinpäin oli aika kiire, mutta käynnillä kun pysyi niin ei haitannut.


Menin lenkin jälkeen esittelemään Kamulle kentän. Siitä näkee myös hyvin ympäri tiluksia ja laitumia niin Kamu sai samalla vähän käsitystä minkälaisessa paikassa sitä nyt ollaankaa :)
Menin käynnissä voltteja ja otin vähän ravia ympyröillä.
Yritin pitää tän päiväsen liikutuksen kevyenä, josko huomenna sitten tehtäisiin jotain vähän raskaampaa.


Kylmäsin taas jalat ja vein Kamu takaisin laitumeen, syötin sille vielä muutamat leivät josko antaisi jatkossakin kiinni ja ehkä jopa tulisi luokse vähän innokkaammin. Pieni lahjonta ei haittaa ;)
Sinne se jäi taas tyytyväisenä laiduntelemaan ja tällä kertaa ilman loimea ja riimua. Eiköhän se tarkene jos nyt ei ihan räntää ala satamaan :D

Kaikki tummempi edelleen talvikarvaa (paitsi jaloissa ;)

Talvikarvaparta :D

Takaisin kaverin luokse. Hevosreitin alku kulkee tuossa laitsan vieressä

Laitsa!

Eilen muutettiin Kamu laitumelle, Heidi oli kuskina taas kun hänellä on pikku-e ja vetoauto. Kätevää! Oltiin aika myöhään liikenteessä, joten perjantain ruuhkat oli jo ohi ja päästiin aika sujuvasti kulkemaan. Siltikin oltiin perllä vasta kahdeksan aikaan. 
Kamu matkusti tapansa mukaan kiltisti, sillalle pitää aina pysähtyä, mutta pienellä maiskutuksella se menee aina suoraan koppiin. 
Perillä Kamu oli aika ihmeissään ja olisi halunnut päästä heti syömään ja vei mua narun päässä kunnes tajusin laittaa sen turvan ympäri. Kamu pääsi heti laidunkaverin arabitamma Lillin kanssa samaan ja kivana yllärinä niille olikin varattuna todella kiva lohko. Todella iso ja menee metsän reunaa myöden, joten sitten on helteilläkin hieman varjoa.
Odoteltiin turhaan että hevoset olisivat tutustuneet toisiinsa, mutta Kamu keskittyi vaan ruohoon eikä tammakaan tunkenut väkisin haistelemaan. Olivat oikein kohteliaita toisilleen. Yhden ihan pienen spurtinpoikasen ne ottivat jossain vaiheessa ja häipyivät vähän kauemmas syömään, mutta eivät siltikään haistelleet toisiaan. Näyttivät ihan vanhalta pariskunnalta kun kävelivät vieretysten :) Oikein hyvä laidunkaveri siis Kamulle. 


Tänään kävin katsomassa tilanteen kun jätin eilen Kamulle loimen päälle kylmän kelin ja sateen vuoksi, jätin sille myös riimun päähän varmuudeksi. Satoi edelleen ihan täpöllä ja tuuli todella lujaa joten päätin jättää loimen edelleen päälle, riimun olisin mielelläni riisunut, mutta mitä teki Kamu!? Juoksi mua karkuun! Olin kyllä vähän varautunutkin siihen että se saatta olla aluksi vähän riiviö, mutta nyt se kävi vain nopeasti haistamassa mua pari kertaa ja sitten äkkiä juoksi kauemmas kun yritin ottaa riimusta kiinni. Raukka varmaan luulee, että joutuu lähtemään laitsalta kokonaan pois jos antaa kiinni :D
Huomenna pitää varustautua herkuilla sillä ajattelin käydä hieman tutustumassa lähimaastoihin kävellen, tai selästä ja muutenkin näyttämään Kamulle tallia ja ympäristöä. Loimikin pitäisi varmaan pikkuhiljaa riisua, enkä tahdo jättää sitä riimua enää päähän turhaan.


Kelin vuoksi nyt ei ole vielä mitään mahtavia kuvia tarjolla, mutta napsin kuitenkin muutaman tänään ja otin myös pienen videopätkän josta näkyy Kamun pakoilu :DD

Ensin kyllä kiinnosti kuka laitumelle tuli

Lisää kuvateksti

Kamu niin tykkää tosta sateesta

Tässä näkyy lohkoa hyvin, jatkuu tonne piiitkälle